Tulipa testattua kilpikonnan muistikin tässä iltasella. Se on noin viisi minuuttia. Potkaisin sitä vauhdilla matkalla kirjoituspöydältä sängylle ja viisi minuuttia se jaksoi tuhista KOVAA ja olla ihan kilvessään sisällä. Onneksi loikoilu lämpimällä massulla ja silittely lohdutti poikaa ja kohta se jaksoi taas jutella mulle. Tiedä jäikö potkusta kuitenkin joku sisäinen trauma, kun jo seuraavana hetkenä löysin konnan hirttäytymästä sähköjohtoon. Siinäpä oli pähkinä purtavaksi, niin hyvin oli saanut kinttunsa ja kaulansa siihen sotkettua.