Joomo herättää mut seitsemältä. Nostan sen kopastaan lattialle ja nukun vielä tunnin. Ja vitsi ku väsyttää, ku kello soi! Sitten perus ammuhässäkät, yliopistolle lounaalle ja gradun pariin. Sitä sitten parhaimmillaan kuuteen, sitten kotiin, ja menee se loppuiltakin yleensä koneen edessä. Joskus katon telkkaria. Illalla kamomillateetä saavillinen, hyvä kirja ja liian myöhään nukkumaan.
Tänään on kyllä poikkeus, kun pitää mennä taas töihin. Ja jonne isin prinsessa (28-vee) joutuu menemään bussilla. Mikä vääryys!
Tällä hetkellä mulla on teoriaosa (taas) sängyllä levällään. Pitäisi katsella sitä vähän perjantaista kypsäriä silmälläpitäen mut pohdin vaan älyllistä dispositiota. Kappale 2 on ihme sillisalaatti, enkä löydä siihen hyvää järjestystä. Pitäisi lukea se kerran läpi ajatuksella, koska olen kirjoittanut koko prujun kappale kerrallaan, eli toistan varmasti samoja juttuja neljäsataa kertaa. Tai sitten jätän jotain mainitsematta ollessani ihan varma, että olen siitä jo jossain kirjoittanut. Mut jotenkin sen lukeminen ahdistaa. Hyrr!
En mä sitä lyhennelmää saanut eilen aikaiseksi, sain sentään kirjoitettua johdantoa ja kaikennäköistä muuta, joten ei se nyt ihan hukkaanheitetty päivä ollut.
Ei tää kyllä vapuksi valmis ole, ei sitten millään. Oon joka päivä ens viikolla töissä. Ja vappuaatto on jo keskiviikkona, vaikka muistan koko ajan, että se olis torstaina.
Mun pieni kukkaispoikani sai sentään ekat voikukannuput tänään. Poika ihan tärisi innosta!