Vihdoin on tullut niin lämmintä, että voin viedä konnan ulos kirmailemaan. Aikamoista paimentamista se kyllä on: otan aina toiveikkaana viltin mukaan, jotta voisin istuskella ja vaikka lueskella jotain, kun konna touhuaa, mutta se viipottaa menemäänmenemään niin kovin, ettei siinä paljoa istumaan ehdi.
Pitkän sisäkauden jälkeen on järkyttävää viedä konna ulos ja huomata, kuinka pikkainen se on: mun kämppään suhteutettuna se on sentään jo jonkun kokoinen, mutta laakealla nurtsilla aikas pikkiriikkinen. Konna todisti olevansa kovin urbaani, kun valittavana oli nurmikkoa tai asvalttia, niin asvaltillahan sitä viipotettiin, ja on se myös aika äijä, esimerkiksi polkupyörät on kovin kiinnostavia.
Yhden kuvan sain napsaistua ennen kuin kännykästä loppui akku: