Häämatkalaiset tulivat vihdoin kotiin, ruskettuneina ja levänneen oloisina. (Kyllä kadehdittaa!) Olin eilen kuulemassa matkakertomuksia ja vaihtamassa kuulumisia oikein pitkän kaavan mukaan, oli ihan mielettömän mukavaa. Mulla oli tarkoituksena herätä aamulla aikaisin vähän siivoskelemaan, kun tulossa oli vieraita, mutta pommiinhan mä nukuin. Eräs pikkuneiti oli tulossa katsomaan "pilkikonnaa". Onneksi olin yöllä kotiin tullessa sen verran tolkuissani, että järjestelin paikkoja jo valmiiksi, joten kämppä ei ollut ihan pommin jäljiltä, kun vieraat saapuivat. Tämä täti haisi kyllä kokoukselle oikein reippaasti. Joomo oli vieraista täydellisen piittaamaton, tavaroita piti tutkia, mutta siinäpä se. Miesvieraat saavat kyllä mustasukkaista huomiota silloin harvoin, kun sellaisia täällä käy, mutta tyttöset saavat olla rauhassa. Pikkuneitiä kyllä vähän pelotti mun pilkikonna, se oli kyllä mielenkiintoinen mutta koskea ei uskaltanut. Ihan hyvä sinänsä, mä en oikein luota konnaan. Eniten tyttöä pelotti, kun puin ulkovaateita hänen päällensä ja Joomo istua nökötti hanskojen päällä: "Mun hanskat!" Nyt mä olen varmasti suuri sankari, kun pelastin ne sieltä. :)

Viime viikolla tutkiskelin kevään kunniaksi siemenluetteloa ja pieni maanviljelijä heräsi taas minussa. Olisi kyllä mahtavaa kertoa kavereille, että kasvattaa esimerkiksi tupakkaa ja hulluruohoa. Laitoin äidin kanssa tosin konservatiivisesti tomaatin ja paprikan siemeniä itämään. Tahtoo oman pihan! Sinne laittaisin kyllä pienen yrttitarhan ja vähän muutakin kivaa, mutta nyt täytyy tyytyä pikkiriikkiseen parvekeversioon aiheesta.